Lain mukaan julkishallinnon hankintayksiköt ja yksityiset elinkeinonharjoittajat voivat 1. huhtikuuta 2020 alkaen edellyttää verkkolaskuja toimittajiltaan Suomessa. Tämä tarkoittaa, että Suomessa laskun vastaanottaja voi halutessaan hylätä verkkolaskut, jotka eivät noudata Euroopan unionin standardia.
Suomen laki sähköisestä laskutuksesta
Suomi on jo pitkään ollut sähköisen laskutuksen (verkkolaskutuksen) edelläkävijä – erityisesti yritysten välisessä (B2B) laskutuksessa. Valtiokonttorin verkkosivujen mukaan 92 % valtionhallinnon vastaanottamista laskuista on sähköisessä muodossa.
Verkkolaskutus ottaa seuraavan edistysaskeleen 1. huhtikuuta 2020. Tämän jälkeen kaikki julkiset organisaatiot ja yksityiset yritykset voivat edellyttää verkkolaskuja toimittajiltaan Suomessa. Laki ei estä ketään vastaanottamasta eri muotoisia laskuja, mutta se antaa ostajalle oikeuden hylätä verkkolaskut, joissa ei ole direktiivin 2014/55/EU mukaista tietosisältöä.
Suomen kansalliset verkkolaskuformaatit Finvoice ja TEAPPS on päivitetty versioon 3.0, jotta ne vastaisivat sekä EU-standardia että Suomen verohallinnon alv-laskutusta koskevia vaatimuksia.
Lisätietoja on osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190241
Suomen uuden verkkolaskulainsäädännön päätavoitteena on parantaa julkisia hankintoja yleisesti ja edistää verkkolaskujen aktiivista käyttöä. Lain mukaan kaikkien julkisten hankintayksiköiden ja yksityisten elinkeinonharjoittajien on pyydettäessä varmistettava, että ne voivat lähettää Eurooppa-standardin mukaisia verkkolaskuja.
Verkkolaskutuslainsäädäntö muualla maailmassa
Eri puolilla maailmaa yhä useammat maat ovat siirtymässä sähköiseen laskutukseen. Miksi? Koska verkkolaskujen edut puhuvat puolestaan. Verkkolaskutus pienentää merkittävästi laskujen käsittelykustannuksia, vähentää kiistanalaisten laskujen todennäköisyyttä, ehkäisee manuaalisia virheitä ja parantaa yleistä verolainsäädännön noudattamista maailmanlaajuisesti. Sähköinen laskutus vähentää paperilaskutuksen määrää ja auttaa siten luomaan ympäristöystävällisemmän työympäristön.
Äskettäin julkaistu Billentis-raportti esittelee erilaisia tapoja, joilla sähköiseen laskutukseen liittyvällä lainsäädännöllä voidaan edistää liiketoiminnan tehokkuutta.
Eurooppa
-
Huhtikuusta 2020 alkaen Euroopan Unionin julkishallinnon on oltava kaikilla tasoillaan valmiina verkkolaskutukseen ja sähköiseen hankintaan.
-
Kroatiassa, Virossa ja Ranskassa otetaan lähitulevaisuudessa käyttöön säädökset julkishallinnon ja yritysten välisestä (B2G) sähköisestä laskutuksesta.
-
Portugali edellyttää huhtikuusta 2020 lähtien sähköistä laskutusta kaikissa yrityksissä, joissa on yli 250 työntekijää. Vuoden 2020 loppuun mennessä kaikkien yritysten on käsiteltävä laskut sähköisesti.
-
Serbiassa laki yritysten välisestä verkkolaskutuksesta astuu näillä näkymin voimaan vuonna 2022 ja Ranskassa vastaavasti vuoden 2023 jälkeen.
Pohjois-Amerikka
-
Yhdysvaltain keskuspankki kannustaa jatkamaan toimia sähköisen laskutuksen ja verkkomaksujen käyttöönoton edistämiseksi.
-
Tavoitteena on luoda toimittajille yhtenäinen sähköisen laskutuksen järjestelmä.
Latinalainen Amerikka
-
Julkinen sektori kannustaa aktiivisesti sähköiseen veroraportointiin. Brasilia, Meksiko ja Chile ovat tässä edelläkävijöitä.
-
Suurimmassa osassa Latinalaisen Amerikan maita verkkolaskutusta varten on jo luotu lainsäädäntöä.
-
Bolivia, Kolumbia ja Guatemala laajentavat vuonna 2020 sähköisen laskutuksen lainsäädäntöään jäljellä oleviin käyttäjäryhmiin.
-
Lisäksi esimerkiksi Dominikaaninen tasavalta, El Salvador, Honduras, Panama, Paraguay ja Peru ovat ryhtyneet valmistelemaan sähköisen laskutuksen lainsäädäntöä.
Aasia ja Tyynenmeren alue
-
Huhtikuusta 2020 lähtien laskujen sähköinen rekisteröinti on pakollista Intiassa.
-
Marraskuusta 2020 lähtien sähköinen laskutus on pakollista Vietnamissa.
-
Kirgisiassa ja Uzbekistanissa on astunut voimaan sähköisen laskutuksen lainsäädäntö.
-
Kiina on valmis ottamaan verkkolaskutuksen käyttöön kuluttajille (B2C) ja yrityksille (B2B).
Miten tämä vaikuttaa toimittajiin EU:n alueella?
Jotta verkkolaskuja voidaan lähettää julkisen sektorin toimijoille, niiden on täytettävä tietyt vaatimukset. Laskun lähettäjän on yhdessä ohjelmistotoimittajan kanssa otettava huomioon kaksi asiaa:
-
Mitä tietoja he tarvitsevat laskutusjärjestelmässään ja
-
missä muodossa laskut lähetetään, jotta laskut täyttävät EU-direktiivin vaatimukset.
EU-standardi ei velvoita toimittajia lähettämään verkkolaskuja julkiselle sektorille, mutta tietyt maakohtaiset erot lainsäädännössä on syytä pitää mielessä. Pohjoismaissa esimerkiksi julkinen sektori on jo pidempään edellyttänyt toimittajilta verkkolaskuja, joten toimittajien on tärkeää perehtyä eri maiden verkkolaskutussäädöksiin.
Tällä hetkellä EU:n uusi sähköisen laskutuksen standardi tarjoaa toimittajille mahdollisuuden toimittaa verkkolaskuja julkisen sektorin asiakkailleen. Baswaren asiakkaana toimittajat voivat lähettää laskuja omassa, laskutuskärjestelmän tuottamassa formaatissa, kaikille julkisen sektorin organisaatioille sellaisissa Euroopan maissa, joissa Basware tukee B2G-verkkolaskutusta.
Valmistaudu verkkolaskutuksen tulevaisuuteen Basware Networkin avulla
Basware Network mahdollistaa laskujen lähettämisen Suomessa ja muissa maissa helposti ja vaivattomasti. Basware Network on maailman suurin avoinsähköisen kaupankäynnin verkko, jossa voidaan välittää verkkolaskuja ja muita hankintasanomia yli 1,5 miljoonalle organisaatiolle ja yli 220 kumppaniverkostoon maailmanlaajuisesti.
Basware tarjoaa paikallisten säännösten mukaisia palveluita yli 50 maassa. Liittymällä Basware Networkiin yrityksesivoi esimerkiksi lähettää ja vastaanottaa verkkolaskuja PEPPOLin välityksellä, jos ja kun kauppakumppanisi niin vaatii. PEPPOL-kyvykkyys on sisäänrakennettu Baswaren palveluihin.
Voit varautua Suomen uuteen sähköisen laskutuksen lainsäädäntöön ottamalla meihin yhteyttä. Saat meiltä lisätietoja ja voimme yhdessä varmistaa liiketoimintasi verkkolaskuvalmiuden.