SEPA-tutkimus H2 / 2011
Tämä järjestyksessä kahdeksas selvitys kertoo SEPAn jo tuoneen monille organisaatioille konkreettisia hyötyjä maksujen nopeutuessa ja maksupalautteiden parantuessa. Kansallisen suoraveloituksen loppuessa moni siirtynee verkkolaskuun, mikä tehostaa maksuliikennettä ja taloushallintoa entisestään. Maksumuutoksen kiistattomasta etenemisestä ja selvistä eduista huolimatta iso joukko uskoo vieläkin lokakuussa koittavan lopullisen takarajan joustoon. Selvityksen mukaan jopa 40 prosenttia vastaajista uskoo pankkien antavan jatkoaikaa vanhojen kotimaisten maksupalvelujen käyttäjille.
Baswaren aiempien tutkimusten mukaan SEPA-valmiudet olivat jo viime vuonna yli 70 prosentissa suomalaisten yrityksien taloushallinnon järjestelmistä. Järjestelmiä on päivitetty myös kuluvan vuoden aikana. SEPA-maksamisen käyttöönotto ja yleistyminen ovat edenneet käsikädessä ohjelmistojen kehittymisen mukana. Elokuussa 2011 jo kaksi kolmasosaa (65 %) maksajista lähetti maksunsa SEPA-muodossa. SEPA-muuntimia tarvitsee selvityksen mukaan noin joka kymmenes (12 %)organisaatio. Monelle väliaikaisen muuntimien tarve on kuitenkin vähentynyt samalla kun SEPA-valmiudet taloushallinnon ohjelmistoissa on kehittyneet.
Baswaren selvitykseen vastanneista 40 prosenttia koki SEPAn hyödylliseksi uudistukseksi. Toisaalta samalla määrällä vastaajista ei vielä ollut hyödyllisiä kokemuksia. Runsas neljännes vastaajista ilmoitti ulkomaan maksujen nopeutumisen (28%) ja parantuneet maksupalautteet (29%) SEPA-maksamisen suurimmiksi hyödyiksi. Viidesosa näki etuina myös alentuneet ulkomaan maksujen palveluhinnat (24%), helpottuneen maksamisen ulkomaille (23%) sekä tietoturvaan tehdyt parannukset (20%).
Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä tämän hetken tiedon mukaan alkuvuonna 2014. Baswaren selvityksen mukaan puolet (54 %) nykyisistä suoraveloittajista tullee siirtymään e-laskuun pohjaavaan automaattisen maksamisen järjestelmään. Noin viidennes vastaajista (19 %) aikoo lopettaa suoraveloituksen. Suoraveloituksen lopettavien määrä on pienentynyt ja verkkolaskuun siirtyjien määrä kasvanut viime vuodesta.
Yksi selvityksen suurimpia yllätyksiä oli XML-muotoisen tiliraportoinnin suosio, vaikka palvelu on vasta osalla pankeista saatavilla. Tiliraportoinnin keskeiset aineistot ovat TITO-tiliotteen korvaava XML-tiliote ja XML-muotoinen viitesuoritusaineisto. Vastaajista jopa 24 prosenttia kertoi, että XML-tiliraportointiprojekti on heillä joko käynnissä tai käynnistymässä.Jopa viidennes vastaajista aikoo ottaa XML-tiliraportoinnin käyttöön jo loppuvuoden aikana. Organisaatioilla näyttäisi olevan selvä halu uudistaa tiliraportointi SEPA-maksupalvelujen edellyttämälle tasolle.